perjantai 19. syyskuuta 2014

PreTracon ja kisojen paineenpurkua

Sain cossini sopivasti valmiiksi torstaina, kun oltiin sovittu, et perjantaina polkisin Biffelle ja shootattaisiin Rin siellä kotistudio oloissa. Ja yritys oli saada kuvia Saatanan kanssa, josta sais muokattua Kuron mut asiat ei mee ihan niinkuin haluaisi kun puhutaan eläinten kanssa kuvaamisesta..ja tietty olin hankkinut Riniin pitkät haltia korvat, mitä en aikonut pistää conikäyttöön.

Poljin ihan rauhassa (kaupan kautta, auttelin mummojakin kauppajonossa huhhuh) Biffelle ja tein vähän tuttavuutta karvaisen kuvaajaparini kanssa. Leikitin sitä ihan hulluna mut ei sille energialle tuntunu näkyvän loppua :D Vähän se minuu aristeli, mikä sit oli vähän ilmeisempää ite kuvatessa kun otus ei oikeen viihtyny meikäläisen sylissä. Lopulta se mönki sohvan alle piiloon, joten kuvailtiin ensiks ilman sitä.


Oli aikamoista säätöä valojen kanssa, mikä sit johti ongelmiin valotusaikojen kans, mut kyllähän sitä jotain sai tästä irti. Ei ehkä ihan niin helppoa mitä oikees studiossa, mutta kuitenkin.

Kaikki Saatanan kanssa otetut kuvat on vähän...öh...tasoa viuhahdus, joten lopulta otettiin vähän vähemmän hallittu kuvaustilanne missä houkuttelin otusta lähemmäs herkuilla. Saatana on nyt muokkaamaton, mut ihan sama.




Päivän "ihanin" puoli olikin sitten polkea takas kotii pakkaamaan, yleensä sen matkan polkemiseen menee se joku 25-35min mut mä huitasin menemään vartissa, väsymys ja hienmäärä oliki sit sen mukaista ja koska mul oli Rin viel päällä, niin sain vähän kuivatella vaatteita ennenku sain ne pakattua :D


Muuttah, mitä vielä haluan tähän postaukseen lisätä on pieni muhiva ranttini Traconin cosplaykisojen suhteen. Traconin pukukisa on ollu mulle se isoin päämäärä mitä voisin saavuttaa, koska siitä isomman tason kisat on arvokisoja mihin en mitenkään päätyisi osallistumaan, kun jo perus coni/kisastressi on paikoin jo liikaa, niin siihen joku edustuspaikka ja ulkomaihin lähtö ois mulle fyysisesti ja henkisesti aivan liikaa. Mitä järkeä kisata jos ei edes haluais voittaa tai sitä haluais siltä välttyä? Ja koska haluan muutenkin nimenomaan pitää painon omassa asussani yksinään, niin esim esityskisat on ihan väärä suunta mulle. Suomessa ei ole mitään välimaastoa, on pienet perus lavajuoksukisat ja sitten pompataan suoraan arvokisoihin. Traconin pukukisa oli kovemman tason lavajuoksu, minkä takia olin äärimmäisen vittuuntunu kun kuulin, ettei sitä tähän Traconiin ole edes tulossa. Kaikki suunnitelmat vaihtu ja sillai.

Nyt kun ajattelen kisaamista, väistämättä tulee tunne että mihin suuntaan sitä nyt voi edes lähteä. Haluan tehdä isotöisiä ja haastavia kisa-asuja, mut jos ne kisat mihin voisin löytää itteni osallistumasta on aikalailla pienempien conien kisoja, se tuntuu lievästi sanottuna yliampumiselta. Haluan kisan, missä on kovempi taso, muttei se vaatisi mitään edustuspaikkaa. Jos puhutaan esityksestä, niin voisin vielä jollain tapaa harkita jos tuomarointiperuste ois pääpainoltaan silti asussa, mutta mukaan kuuluu joku esitys. Mutta silti, en hirveästi haluais et se menee siihenkään, et jos haluaa kisata näyttävällä puvulla esitys on ehdoton, kun ei musta saa mitään esiintyjää tekemälläkään. Se on turhauttavaa et vaikka osais tehä asuja, muttei esityksiä, niin ei löydä sitten paikkaansa oikeen mistään.

Välillä tuntuu, et kisoja tehdään paljon yleisön mielenkiintojen mukaan. Usein valitetaan, et lavajuoksut on tylsää katottavaa. Se joka kerta herättää mussa suurta turhautumista. En mä useinkaan halua edes esiintyä ihmisille, olla mikään viihdyttäjä siellä, vaan nimenomaan haluan kisata omalla asullani ja unohtaa sen esiintymispuolen. Suomeen pitäs saada laajempi kirjo cossikisoja, joihin myös me rajalliset ihmiset voitas huoletta osallistua. Ei ole mitään isoa conia, missä ois vaan asuun perustuvaa isomman tason kisaa. Ne on aina arvokisoja tai esityskisoja. Joten Traconin pukukisan lähtö oli mulle iso isku, enkä tiedä enää mitään mihin tähtäisin.


Et semmosta, seuraavaksi sitten ite Traconista.

maanantai 15. syyskuuta 2014

Conikausi ohi, nyt on muutoksien aika!

Ennenku kirjotan mitään Traconista, haluan avautua tulevaisuudesta.

Tämä vuosi on ollu cosplayn osalta varmaan hirvein omalla kohdallani. Ihan sillä, että olen oikeesti tehny joka coniin uuden cossin, täten ollut ihan järkyttävän kiireinen ja stressaantunut ja tottakai asujenkin laatu on sen mukainen. En yksinkertasesti voi enää jatkaa näin tai en saa enää mitään hyvää irti tästä harrastuksesta, mikä on mulle ennemmin elämäntapa.

Joten olen päättänyt tehdä "säännöt" itelleni tästä eteenpäin. Säännöt siksi, että mun on pakko pitää itteni kurissa etten palaa vanhoihin tapoihini mikä selvästi aiheuttaa vaan kaikkea pahaa. Eli ensinnäkin, en enää tee mitään conikohtaisia cossisuunnitelmia. Teen asujani yksikerrallaan, huolella ja ajan kanssa. En yritä tehdä niitä tiettyyn coniin vaan teen ihan täysin omaan tahtiin, jos ehtii johonkin coniin niin kiva, mutten stressaa enää pari viikkoa ennen conia et hitto kun pitää ehtiä saamaan asu valmiiksi. Ei enää cossistressiä, se on tavoite. Enkä muutenkaan pakota itteäni työstämään asua jos ei ihan oikeesti huvita. Enkä vaan periaatteen takia tee jotain asua valmiiksi jos se vaatii liikaa. Suosiolla luovutan jos tiedän ettei siitä tule mitään. Ennenkaikkea laatu > määrä. Voin rueta tekemään seuraavaa asua vasta kun se edellinen on valmis.

Tällä tavoittelen rentoutta ja sitä tekemisen iloa cosseihini ja sitä paljon kaivattua laatua. En halua enää vaan repästä asua kasaan ja vittuilla sitä, kun en voi korjata jotain häiritsevaa kohtaa sen takia, etten ehdi.

Tätä myöten myös blogin pitäis herätä vähän enemmän eloon, kun en vaan kaiken alta ole jaksanut vaivautumaan kirjottamaan sen kummempaa, esim wip postauksia. Mut että semmosta, Traconin postaukset tulee siis vähän myöhemmin ja sittenhän on vielä vajaan kk päästä Popcult day, minne ois vielä asua suunnitteilla (mikä on onneks 90% ostovaatteista kyhättyä) .

lauantai 16. elokuuta 2014

Niin ne Traconin puvut

Juuri ne. Mitenniin olen nykyään äärettömän huono blogaaja. Melkein hävettää. Yleensä olen haukkana kirjottamassa uusia postauksia mut tämä muutos on sitten menny tapahtumaan. Ehkä se into vielä sieltä hiipii uudestaan, ehkä. Yritän tehdä joitain muutoksia siitä miten rakennan näitä kirjotuksiani ihan vaan vaihtelun vuoksi, en tiedä onko se pysyvää vai ei mutta kokeillaas nyt.

Meinasin alottaa tän jäätävällä ranttauksella Traconin kisoihin liittyen, mutta taidan kuitenkin ainaki toistaseksi säästää teidät vihapuheiltani. Katotaan tilannetta sitten Traconin jälkeen olenko yhtä vihanen sillonkin. Mutta anygays, voi Tracon. Olen vaihtanu suunnitelmiani lauantain osalta niin monta kertaa että sekin melkein hävettää ja lopulta pääsin jonkinlaiseen päätökseen asian kanssa.

Lauantai 
Sinon - Sword art Online II (Gun Gale Online)

Pitkien päättämättömyysitkujen jälkeen lopulliseksi cossiksi päätyi ihana Sinon SAOn uudelta kaudelta. Rakastuin hahmon designiin jo ennen animen alkamista ja itse hahmoon sitten animen myötä. Erityisen kovasti iski kova syyhy päästä tekemään tuo kivääri ja se onkin mukavasti jo aluillaan (jumittaa tosin koska softis loppu enkä oo saanu itteeni ostamaan lisää). Myös alletulevan paita/bodysuitin minkälie olen tehnyt melkein valmiiksi hampaita kiristellen, koska voi luoja sen tekeminen osottautui helvetiksi hyvän alun jälkeen. Muuten tekeminen sitten junnaakin, kun tilasin väärän väristä vihreää ja uus tilaus ei sitten ole vielä saapunut.
Yksi suuri pelko oli Sinonin peruukki, kun anime on niin tuore ettei sille niitä valmiina kovinkaan montaa löydy ja useassa lähetysaika oli aikasintaan Syyskuulle, niin pahinta sai taas pelätä. Löysin kuitenkin yhden ainokaisen mille oli Elokuulle luvattu saapuminen ja se tulikin ihanasti eilen postiluukusta. Ja pakko sanoa, etten ole piiitkään aikaan ollut niin tyytyväinen saamaani peruukkiin. Siinä tuli kaikki pinnitkin mukana, väri on täydellinen ja se oli valmiiksi leikattu malliinsa. Kerrankin näin.


Sunnuntai
Okumura Rin - Ao no Exorcist

Rin on siitä jännä cossi, etten varsinaisesti päättänyt sitä tehdä täysin omasta tahdostani. Se on ollut suunnitelmissa hyvin pitkälle sen takia, että kyseinen otus on Biffen lempihahmoja ja ihan hänelle mieliksi olen sen tekemistä harkinnut (ei sillä etten itekin pitäis hahmosta ihan vietävästi). Sitten kun vielä Hansku sillon joskus ilmoitti tekevänsä Shuran, niin päätyi sitten niin et ehdotin Riniä ja tehdään näistä yhteisshootti sitten Traconissa.
Mietin tekeväni ekassa kannessa olevan version, mutta kun muistetaan mihinkään muuttunut saamattomuuteni keskittymisen kanssa ja se jäätävä asia kuin aikataulu, niin päädyn tekemään sen ihan perus yksinkertaisen version. Hyvä jos sitäkään jaksan tehdä alta eiku. Jos kohtalo on puolellani, niin ehdin tekemään Rinin valmiiksi kuun alkuun mennessä, jolloin yritetään pitää pieni kotistudioshoottaus. En laske tämän varaan mitään, mutta ainahan sitä saa haaveilla jos ei muuta. Jos ei ennen niin jälkeen vähintään, koska mun on vaan pakko saada yhteyskuvia Saatanan(voi että miten lempinimi sopiikin tähän yhteyteen itken) aka Biffen mustan kissan kanssa mistä jälkikäsittelemme söpön Kuron.

Että semmosta. Muutenvaan olen taas tuhlannut järkevästi sitä tekoaikaa sohvalla istuessa ja nauraessa sille, et hei asujen pitäs edistyä. En mä koskaan tunnu oppivan. Olo on vaan ollu semmonen, et nope. Ehkä mä taas jotenkin näistä selviän koska sit on viimeinkin tämä cossivuosi pulkassa ja muutoksien tuulet saapuvat, mistä lisää sitten tulevaisuudessa.

tiistai 22. heinäkuuta 2014

Joku Animecon XI raportti vaan

Huomaa et koen vaan yhä pahempia conidarroja nykyään siinä mielessä, että aikasemmin halusin kirjottaa raportit mahollisimman nopeasti mut nyt on vähän silleen onko pakko? Kai ihmiset näitä lukee niin kirjotetaan sitten.

Kuvat on ottanut Biffe

Perjantaina tosiaan lähdettiin taas Conibussilla kohti Kuopiota ja jännästi kyllä joka kerta se matka tuntuu jotenkin helpommalta, kai ihan sekin ettei yritä väkisin itseään viihdyttää. Oltiin taas paikalla sen verran myöhään että kömmittiin heti nukkumaan. Hotellina ollaan käytetty paljon Cumulusta, mutta nyt onkin vaihto edessä koska alkaa pikkuhiljaa vituttaa se pieni kuuma koppi mihin aina joudutaan, kun ei ole mitään oikeeta ilmastointia. Muutenkin kun on varaa valita niin miksi tyytyä huonompaan.


Coniaamut tuottaa mulle paljon tuskaa nykyään, herään aina aamulla siihen tunteeseen et onko pakko nousta ja onko pakko pistää asua päälle. Varsinkin jos tietää, että siihen menee paljon aikaa ja vaivaa. Ho-ohin laitautumiseen meni melkein ruhtinaalliset 2 tuntia ja oltiin vähän myöhässä aikatauluista, kun oli tarkotus ehtiä kymmeneksi viimeistään paikalle ku Biffen piti suunnata taidekujalle pistää pöytää pystyyn. 


Biffe meni suoraan henkilökunnan ovista pistämään pöytäänsä kun itse kipitin pääovien kautta. Kävin vähän kohentamassa itteäni ja pyörin hetken ympäriinsä yrittäen ettiä missä se taidekuja tälläkertaa oli. Pakko sanoa että tää oli eka kerta kun en oikeesti karttaa kattomalla osannut sanoa mihin sitä pitää mennä. Opasteita kyllä oli, mutta sitä ihmetteli mihin ihmeeseen sitä on menossa kun piti mennä niin monen oven ja portaiden kautta jonnekkin eristyksiin. Ite tila oli ihan passeli tarkoitukselleen, vaikka tuntu jotenkin pöhköltä miten "kaukana" se muusta conialueesta oli. Autoin Biffeä pistämään pöytäänsä kokoon kunnes katosin kiertämään conia ja odottamaan ekan ohjelman alkua. 


Päivä koostui siis parista ohjelmasta, taidekujalla koomaamisesta ja satunnaisista huomiohuor  hillumishetkistä conipaikalla. Tuntui aika oudolta pyöriä conissa yksin, mutta päivä meni yllättävän nopeasti kun tekemistä löytyi kokoaika. Anime oli taas tasan niin ahdas kuin aina ennenkin ja siinä vaiheessa taas mietti miksi mun cossini koostuu pitkästä laahuksesta kun menin jo laskuissa sekasin kuinka monta kertaa ihmiset sitä talloi. Joku perkele taisi myös ihan tahalleen sitä kiskoa. Yhdessä vaiheessa lähin torille ostamaan mansikoita ja se oli ehottomasti sen päivän paras hetki vaikka kunto meinaskin loppua kesken. Muutama conikävijä ketkä vastaan käveli kehui cossiani mutta sitäkin enemmän ne randomit tavikset kehuivat asuani. Varsinkin pikkutytöt olivat ihan innoissaan mekostani ja yksikin vanhempi rouva oli ihan mykistynyt ja sanoi leuka loksahtaneena että olen kuin oikea prinsessa :D Niin ja pääsimpä muuten videollekin!




Päivän päätteeksi mentiin pikasesti shoottaamaan, sääli ettei kuvauspalvelu ollut auki kuin kolmeen niin ei saatu mitään yhteiskuvia aikaseksi. Shootin jälkeen kipsutettiin takasin hotellille ja siinä matkalla yks jos toinenkin randomi taas halus meistä kuvan :D 



Sunnuntai onkin sitten ehkä conihistoriani jäätävin päivä. Aamulla heräsin suorastaan ahdistuneena siitä, et pitäs nousta ja edes koskea cossiini. Koko sen ajan kun pistin sitä päälle ja sen ajan kun odotin et Biffe pistää omansa, mietin vaan että kuin kauan jaksan sitä päälläni pitää. Vihasin mokomaa niin paljon ja vihasin sen päällä pitämistä vielä enemmän. Tallustettiin conipaikalle ja mentiin suoraan jonottamaan sitä ainoaa ohjelmaa mitä oli tarkotus mennä kattomaan sinä päivänä. En ikinä ennen ole tuntenu oloani niin epämukavaksi ja hirveäksi cossissa ja ohjelman jälkeen yritettiin shootata asujamme. Hyvin nopeasti tuli tunne että ei ja kun vilkaisin niitä nopeita räpsyjä niin tuli vaan yhä enemmän tunne että ei. Päätettiin siis suunnata suoraan ottamaan mokomat rytkyt pois niskoista ja ollaan loppupäivä "siviileissä". Ja onneksi näin. 


Tuntu aika virkistävältä hillua conissa ilman cossia ja käytiin mm. myyntipöydät huolellisesti läpi, hengailtiin ja nautittiin coniympäristöstä. Jutusteltiin ihmisille ja istuttiin taas jopa pari tuntia taidekujalla. Kun päättäjäiset rupes lähestyy katoin muodostunutta jonoa hyvin epäuskoisena. Ihan jäätävä jono. Päätettiin, et odotetaan kunnes se jono häviää ja katotaan sit mennäänkö sinne vai ei. Biffe osallistu piirtokisaan ja ois palkittu lavalla, mutta eihän se mitään palkintoa ehtiny saamaan kun päättäjäisissä vaan jaariteltiin kaikkea ja vasta lopuksi tuli palkintoja. Meidän piti olla bussilla 17.45 ja bussi lähti 18, joten vitutti ettei ehditty palkintojenjakoihin vaikka päättäjäiset alko jo viideltä. Ensvuonna ois harkinnassa osallistua kisoihin ja jos palkinnot taas jaetaan vasta päättäjäisissä ja sielläkin vasta viimeisenä niin...Mouru tulee antamaan paljon vihapostia. Eihän sen ketään pitäisi haitata että hoidetaan ne tärkeät ensin ja sitten vasta ylimääränen jaarittelu. 

Kaikesta huolimatta Anime oli ihan hyvä coni ja kyllä sinne mielellään menee. 

torstai 3. heinäkuuta 2014

Animen suunnitelmia maybe

Mulla on jotenkin tosi jähmeä fiilis päivittää mun blogia, pahoittelut siitä. Varsinkin mielenkiintoni minkään wip sisällön saamiseen on aika olematon, joten mitään kuvia cossien edistymisestä ei pahemmin ole. Ne vähät mitä ikinä jaksan ottaa on lähinnä nopeita kännykkäotoksia mitä ehkä spämmin korkeintaan twitteriin. Jotenka blogi on kaiken muun alla jäänyt vähemmälle huomiolle.

Mutta kai sitä edes ensviikolla olevan Animeconin suunnitelmia voisin tännekkin pistää kerta tämä blogi on yhä olemassa.


Lauantaille on siis luvassa Ho-oh gijinka Pokemonista, paricossina kun Biffe tekee omasuunnitteleman Lugian. Tosin hirveästi ei meitä yhdessä conipaikalla näissä nähdä hillumassa, sillä Biffe istuu taidekujalla ja minä sitten itekseni sooloilen conissa. Suunniteltiin tekevämme nämä jo yli vuosi sitten, mutta sillon mulla oli vielä eri design, minkä nyt sitten vaihdoin tähän koska kyseisen taiteilijan gijinkat on rakkaus. Tietty olen taas ottanut omia taiteellisia vapauksia yksityiskohtien ja kankaiden värien jne suhteen, mutta pääasiassa kuitenkin tällä mennään. On muuten nätein cossi mitä olen vielä tähän asti joutunut tekemään.

Sen verran palaan tuohon sooloiluun vielä, että jos kukaan tätä blogia enemmän tai vähemmän seuraava on koskaan pohtinut, et hei vois jopa jutella mulle conissa, niin nyt jos koska on sille hyvä hetki kun hiihdän yksin pitkin conikäytäviä. Saatan näyttää kiireiseltä, mutta uskokaa pois, juttelen uusien ihmisten kanssa enemmän kuin mieluusti uvu ja yritän parhaani mukaan olla olematta vaikeasti lähestyttävä nolo ihmisperse :D (Ja menkää tervehtimään Biffeäkin taidekujalle ja ostamaan siltä kissoja).

Sunnuntaille sitten onkin viimein aikaisemmin Mimiconiin suunniteltu Rihan Nurarihyon no Magosta. Siitä on tullut jotenkin ihme perseilycossi minkä brutaalisti pistin osittain Biffen tehtäväksi, koska en vaan itte ehdi (viitti) sitä kokonaan tehdä aka pistin sen maalaamaa mulle raitoja. Tämäkin on siis paricossi ja Biffellä itellään tulee olemaan Nurarihyon. Oli kyllä lähellä, etten edes aikonut vaivautua tätä tekemään, viimestään siinä vaiheessa kun vittuunnuin kangaskaupassa kun mitään hyvää vihreää ei löytyny sitten millään...kunnes törmättiin ihan sopivan sävyiseen SILKKI kankaaseen..Okei ei se niin hirveeltä näytä mut joo, en suhtaudu tähän cossiin mitenkään vakavasti.

Animussa nähdään sitten o/

sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Puolisokea Desusunnuntai

Sunnuntaina oli vuorossa Takasugin päälle laitto, oli siitäkin vähän meininkiä että mitähän tästäkin tulee, mutta edellisen päivän tuskan jälkeen suhteellisen helppo cossi tuntui suorastaan nautinnolliselta. Enkä hikoillut läheskään niin paljon, niin jo se helpotti oloa huomattavasti.

Kaikki kuvat on Yacin ottamia

Takasugi oli cossina vähän..noh..hutaistu, mutta kyllähän siinä vielä jotenkin kehtasi pyöriä. Mä tilasin tähän ebaysta piipun, mikä ei sit ehtiny tuleen ja kitisin kuinka en halua olla ilman, niin tunti ennen coniin lähtöä perjantaina Biffe vetäs mulle nopeaan piipun :DD Ajoi kyllä asiansa. Oltiin ihan mukavan ajoissa aamulla paikalla ja ehittiin käymään kattomassa paikkoja ennen meidän varattua shoottaus aikaa. 11-12 väli siis oli Yacin kanssa kuvailua. Viimeinkin voin ruksata ainakin sen yhden asian listaltani, nimittäin saada kuvia Desun bäkkärin mustalta seinältä. Bäkkäristä puheenollen, pääsispä sinne joskus vaikka kisaajana, sen verran mukavalta meinaa vaikutti. Vähän sääli, et meijän shootti osu esityskisan kanssa päällekkäin ja sain kokea voittajaesityksen vaan yleisön reaktioäänien myötä, mut onneks näki ne jälkikäteen netistä. Meinaan aivan mahtava esitys!

 


Shootin jälkeen meijän päivä koostu lähinnä vaan hengailusta, ostosten tekemisestä ja lagaamisesta. Jotenkin jännästi se Desussa aina tuntuu siihen menevän, ettei mitään kiinnostavaa ohjelmaa löydy mitä mennä katsomaan? Siitä huolimatta sunnuntai tuntui menevän ihan sutjakasti, ei jääty kattomaan päättäjäisiä siinä toivossa, että se aikasempi juna ois tuttuun tapaan harvempi kuin se, mikä on vasta Desun loppumisen jälkeen lähtevä. No kerrankin näin ei ollu, vaan meidän juna oli ihan täpötäynnä väkeä. Pahinta melkein oli, et meidän lisäks samassa tilassa oli sangen äänekkäitä ernuja, ketkä ois voinu vähän ajatella mitä puhuvat missäkin ja millä äänenkovuudella. Ei olla enää conissa missä on sen verran taustamelua että kovan puheen vielä ymmärtäis.




Desu oli taas sitä samaa itseään, pikkuhiljaa vähän liiankin puisevaa vaan hengailla, joten pitää oikeasti rueta miettimään vielä enemmän jotain tekemistä. Ehkä ensvuonna on jotain ohjelmaa mikä kiinnostaa, ainakin niin että sinne myös pääsis eikä cossi estä istumista :D


Biffen loistavat kuvaideat

Meidän shoottiin photobompattiin :D

lauantai 14. kesäkuuta 2014

Tuskainen Desulauantai

Ihan aluksi haluan sanoa, että voi luoja mä nukun nykyään hyvin coneissa, kun olen ruennu ottaa mun oman tyynyn mukaan ja käytän korvatulppia. Varsinkin jälkimmäistä suosittelen.

Mulla oli jotenki tosi..pahaenteinen ja epämiellyttävä fiilis jo entuudestaan Desun lauantaista, enkä suoraan osaa edes sanoa miksi. Ehkä koska BRSän päälle laittaminen hirvitti. Luulin myös, että niin paljastavassa cossissa ei lauantain ylitukala ilma ois tuntunu niin pahalta, mutta näin ei todellakaan ollut. Se jäätävä lämpö ja ihan hirveät kengät aiheutti sen, ettei ollut energiaa oikein mihinkään.

Kuvat on napsinut Biffe, muokkaus omaa käsialaa

BRS oli varmaan hankalin cossi pitkään aikaan ja se myös verotti siinäkin mielessä conipäivän fiilistä, kun ei oikein voitu tehä mitään. Ei päässyt ohjelmiin eikä myyntipöytäsaliin, koska en pystyny istumaan peräsimeni takia tai liikkumaan missään vähänkään ahtaammassa tilassa. Joten päivä kului lähinnä vaan epämääräisenä koomaamisena, kisoja sentään mentiin kattomaan, mutta niistäkin vaan ECC osa koska haluttiin ehtiä käymään kaupassa ja tietty shootaten.



Mulle jäi tosi vahvan ristiriitanen tunne, pidinkö edes koko cossista. Loppuun tuli taas niin kiire, mikä näkyi laadun jäätävässä laskussa. Ja kengät, voi kengät. Jotain puoliväliä päivää kävely oikeesti sattui niin paljon, että piti purra hammasta ja sai hädintuskin jalkoja edes liikuteltua, paikoin hyvinki vaan tahdonvoimalla. Aina kummasti tämmöset cossit päätyy aina Desuun.



Ikinä ei ollut conipäivä, varsinkaan Desussa, tuntunut niin pitkältä kuin se nyt tuntu. Helpotus oli suuri kun vihdoin pääsi kitumaan hotellille. Kivut oli näköjään sen verran kovat, et suurin osa mun muistikuvista lauantain osalta on aika blurria....