torstai 20. maaliskuuta 2014

Mitä, taasko muutoksia?

Joo. Mut tällä kertaa ei ole mun syyni :D Päätettiin siirtää meijän Nurari cossit Animeconiin, joten Mimiconin sunnuntaille piti löytää uusi täyttämään aukkoa. Mulla oli sitä perinteistä kykenemättömyyttä valita cossiani, joten pistin Biffen valitsemaan muutamasta mulle cossin ja sain luvan myös yhteen ylimääräseen! Olenpas onnekas!

Morgiana - Magi

Cossiksi valiutui siis Morgiana, pian animessakin ilmestyvä vanhempi versio. Olen nähnyt jo niin monta Morgiana cossaajaa etten koe antavani mitään lisää, minkä takia olen hänen cossaamisesta pidättäytynyt, mutta yhtäkään en ole nähnyt hänen päivittyneestä versiosta. Joten eipä enää haittaakkaan! Odotan neidon cossaamista sangen innolla.

Morgianan sain alkuun muita ennen ihan matskupuutosten takia. Päätin aloittaa propeista, mitkä päädyin tekemään Worblasta.

Metal vessel pohjamaalattuna

Valmis kaulakoru

Olen kovasti odottanut pääseväni tekemään johonkin cossiin koruja. Metal vesseliin pitää tosiaan hankkia maalit ja niiden jalokivet teen itse hartsista mistä toiseen on jo yksi kovettumassa. Tänään myös leikkelin mekosta hameosan, joten Morgiana on oikein hyvästi aluillaan.

Sain myös tosiaan "luvan" tehdä kolmannen cossin Mimiconiin, meinaan me mennään Mikkeliin jo perjantaina ja sille päivälle ois tarkotus asu tehdä ihan kuvien toivossa. Ja pitäähän mun jotenkin saada purettua tätä suorastaan jäätävää Senyuu intoa..

Shion - Senyuu

Että semmosta, maanantaina sain itelleni ostettua suurimman osan materiaaleista cosseihin ja siinä menikin melkein koko palkkani :D Albaan tosin ei ole vielä paljon mitään.. Intokin on taas vähän mitä on kun mulla on vaihteeks joku väsymys päällä ja työtkin painaa päälle, mutta eiköhän se tästä!


sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Itsetunto vs hahmounelmat

I shall join this bandwagon.. ainakin melkein. Nyt kun noita ulkonäköpaine/itsetuntojuttuja on taas useassa blogissa puitu, niin tottakai se myös omassa päässä pisti ajatuksia taas muhimaan. Ihan suoraan en samalla tavalla itse aiheesta kirjoita ja tämäkin on vähän tämmönen kirjotan koska huvittaa. TL;DR, ei ole pakko lukea jos et halua lukea saman aihepiirin juttuja miljoonaa kertaa.

Mun itsetunto omaan ulkomuotooni, mitä tulee cosseihin, on vähän jännää sorttia. Pikkuhiljaa cosplay on kohottanut sitä ja tietyllä tavalla olen aina ollut jollain oudolla tapaa itsetuntoni kanssa ihan jossain pilvilinnoissa. Jos tykästyn johonkin hahmoon tai sen designiin ihan täysillä ja tämä hahmo sattuu olemaan jollain tavalla fyysisesti semmoinen, ettei sitä itse mitenkään kykenisi canonina tekemään, niin silti halu aina voittaa ettei sitä enää välitä miltä oma kroppa cossissa sitten näyttäisi. Päinvastoin, sitä vaan kuvittelee, että varmasti sitä näyttää yhtä hyvältä kun hahmo on noin upea. Yleensä se surullinen itsetunnon kolahdus tulee kuvia katsellessa ettei asia ollutkaan näin, tosin ei aina mutta joskus.

Ihanaakin ihanempi BRS, mihin koen olevani liian jykevärakenteinen mikä vain korostuisi koska paljon paljasta pintaa. Samaan aikaan pääni huutaa MITÄ VÄLIÄ

Kuten moni muukin, kyllä itsekin saan ihan hirveitä paneita siitä, jos joku hahmo on tietynlainen kropaltaan, että kykenenko hyvällä mielellä ja pokalla sitä cossaamaan. Kun katson itteäni peilistä, yleensä olen ihan tyytyväinen siihen mitä näen, mutta valokuvia katsoessa huomaan, ettei se peilikuva vastaa todellisuutta. Mun itsetunto lähtee hyvin pitkälti siitä, miten itse itseni näen, enkä niinkään niin miten muut mut näkevät. Jos en itse koe, että hahmo lopulta sopii mulle tai en pidä cossistani, ei ne lukuisat kehut sitä yleensä muuta hirveästi mihinkään. Parhaat itsetuntobuustit tulee siitä, kun katsoo otettuja kuvia tyyliin hitto tämä hahmo sopii mulle ja näytän hämmentävän hyvältä siinä. Tottakai kehut on todella ihania ja otan ne tyytyväisenä vastaan, mutta se miten suhtaudun itse ei niistä paljoa vaikutu. Ja noh, en ole todellakaan tottunut saamaan kehuja ulkonäöstäni entisenä koulukiusattuna, eikä kukaan muutenkaan ole antanut mitään oletustakaan siitä että oisin millään tapaa viehättävä. Kuitenkin pikkuhiljaa ajanmyötä ja aikalailla nimenomaan cosplayn takia olen enemmän ja enemmän oppinut hyväksymään itteni sellaisena kun olen ja toteamaan sen faktan, että niin paljon kun oisinkin itseni kanssa sujut, en vaan sovi kaikkiin hahmomalleihin tarpeeksi vaikka kuinka haluaisin.

Benkei on yksi lempi naishahmojani ikinä, mutta kun en ole pitkä ja täydet muodot omaava kaunotar, jää se pois cossikansiostani

Elän tässä jatkuvassa ristiriidassa olenko tyytyväinen siihen miltä näytän vai en. Haluan ihan hirveästi tehdä hahmoja, millä voi esim näkyä paljon paljasta pintaa, enkä koe sitä sikäli niin ylitsepääsemättömäksi, mutta samaan aikaan sitä vaan miettii entäpä jos näyttääkin ihan joltain muulta mitä kuvittelee ja jälkikäteen häpeää silmät päästään sitä että mitä menikään tekemään.

Ryoko on täydellinen esimerkki hahmosta mitä NIIN haluan tehdä (varmasti teenkin), mutta olen hyvin epävarma miltä asussa näyttäisin. Mutta muutoin hahmo on ihan mua.

Mitä tulee cossien ulkopuolella, olen jo hyvin sujut sen kanssa miltä näytän. En koskaan käytä meikkiä, enkä pahemmin muutenkaan laittaudu eikä tämä haittaa mua ollenkaan, vaikka kukaan ei mua katsokkaan meiningillä ompa tuo upea. Se omalta osaltaan auttaa suhtautumaan cosseihin samalla tavalla, että jos oikeasti jotakin tahtoo tehdä, niin en anna ulkonäön olla sille esteenä. Tottakai on hahmoja, mille on se tietty vaatimus kropan suhteen jotta ne olis tarpeeks hahmouskollisia. Niin pitkälle kuin se tietty välinpitämättömyys riittääkin, ei kaikkia hahmoja mitenkään voi kuvitella tekevänsä kun ne vaan on fyysisesti mahdottomuuksia ja jos niitä piirteitä jättää pois, ei hahmolla ole sitä oikeanlaista fiilistä.

Usein suurin helpotus näihin paineisiin tulee siitä, että näkee muiden cosseja hahmosta, keillä ei ehkä myöskään ole sitä ns. unelmakroppaa ja siitä huolimatta näyttävät ihan pirun upeilta cosseissaan. Musta pääasia on se asenne. Mikä näissä asioissa pitää muistaa, että se suurin kriitikko on oma itsensä ja kun siitä pääsee yli, on mahdollisuudet rajattomat kunhan vaan itselleen sen. Kuhan antaa kaikkensa, niin ne omat vajavaisuudet eivät vie huomiota kaikesta muusta missä loistaa.

Toisena ääripäänä Raiden (mitä myös aion cossata) aiheuttamassa paineita miehisyydellään

Hahmovalinnoissa on hyvä pitää uskollisuus itselleen, mikä edesauttaa sitä itsetunnon pönkitystä. Samaan aikaan omia rajojaan saa ja kannattaa jatkuvasti testata ja mukavuusalueilta poistua aina sillon tällöin. Itse en olisi koskaan uskonut cossaavani naishahmoja, mutta nykyään se ei tuota lähes ollenkaan mitään ongelmia, koska oma päättäväisyyteni voitti ja vei minut niiden omien mukavuusalueiden ulkopuolelle, ja sain todeta että ei tämä nyt niin hirveää ollutkaan. Rajoja on kiva joskus rikkoa ja siitä voi seurata paljon hyvää.

Jos on epävarma itsestään, helpommalla pääsee kun valitsee hahmoja mihin itse kokee sopivansa, eikä väkisin yritä tunkea itseään siihen tiettyyn muottiin. Hahmosta riippuen on aina mahdollisuus myös vähän "huijata" ja erilaisilla tavoilla muuttaa kropanmuotoaan lähemmäs haluttua. Eikä se ole yhtään sen pahempi, kuin sen tekemättä jättäminen. Aina usein sanotaan, että olet mitä olet ja se on ok ja suorastaan tuomitaan jos joku yrittää tehdä asialle jotain, esim käyttämällä toppauksia tms, mutta yhtälailla se jos haluaa tehdä kaikkensa näyttääkseen mahdollisimman paljon hahmolta menemättä liiallisuuksiin on yhtälailla ok.

Höpisin taas ehkä liikaakin asiasta ja sen vierestä, mutta saipahan jotain suollettua taas ulos. Anteeksi jos toistin itseäni tai useaan kertaan nostettuja asioita :D (unohan aina sen punaisen langan kun innostun kirjottamaan OTL)

sunnuntai 23. helmikuuta 2014

C-c-combo breaker! = Cosvision + Mimicon suunnitelmat

Koska mä vaan olen niin hyvä keksii otsikoita.

Mutta, nyt kun Frostista selvittiin ja olen saanut pitää "hermolomaa" aka jäätävä työputki mikä jatkuu vielä, niin voisihan sitä jo ilmottaa seuraavat projektit! Halusin pitää vähän vapaata cosseista niin ettei niitä tarvis ajatella 24/7, mutta sit tajusin mikä hirveä conirykelmä toukokesäkuu väli on niin enpäs taidakkaan.

Cosvision ja Mimicon ovat peräkkäisinä viikonloppuina, mikä on aika haaste jo ihan jaksamisen kanssa, mutta suurinosa loppuvuoden cosseistani menee haastavuushaitarille sinne helpommalle puolelle kuin vaikeammalle. Viimevuonna valitsin cossejani hyvin paljon ns. pinnallisista syistä ja haasteenhalusta, tänävuonna listojani dominoi hahmot, mitä ennenkaikkea haluan tehdä hahmo ja sarjarakkauden takia.

Mutta asiaan..pahoittelen jo etukäteen sekoiluani koska FEELS

Cosvision Lauantai
Human!Nigou - Kuroko no Basket

KnB on ehdottomasti suosikkianimeitani kautta aikain, mutta kummasti sitä on vallinnut haluttomuus cossata siitä, sattuneesta syystä etten oikein nää istuvani mihinkään hahmoon. MUTTA, sitten tapahtui Tumblr ja törmäsin tähän ihanaan kuvaan gijinka Nigousta ja sitten se iski kuin salama kirkkaalta taivaalta, hahmo mikä sopii mulle! Eikä varmana ole ylicossattu haha :D Ja noh, salaa olen silti kovasti halunnut tehdä Kurobasu cossin niin tämäpäs sattui sopivasti. Eniten jotenkin olen kikseissä siitä et saan ostaa koripallon ja nostalgisoida itteni hengiltä, koska peruskouluaikoina pidin koriksesta niinkin paljon, että kerran osallistui koulujen väliseen katukoris turnaukseen koska ne tarvi joukkueeseen ihmisiä :D Aijai muistoja. Parinkymmenen metrin päässä ulko-ovesta on viel sopivasti koriskenttä niin pääsen kattomaan kuinka ruosteessa olenkaan.

Cosvision Sunnuntai
Genos - Onepunch-man

/Syvähuokaus. Mistä edes alottaisin. Tumbler on pitkään kiusannut minua herättämällä uteliaisuuttani Onepunch-manin lukemisen aloittamista kohtaan, mutta siinä meni aikansa kun oli niin kovat ennakko-odotukset. Lopulta kun sen päätin sitten alottaa, niin voi jumpe menny kun hetki niin olin jo niin _myyty_. BEST EVER! Rakastuin sarjaan ihan 6-0 ja se herätti mussa samoja tuntemuksia, kuin DBZ sillon kun se ilmesty telkkarista vuonna nakki :DD Instant fangirling.
 Ja tottakai Genos, koska kyborgi. Genos toimii aivan loistavana kyborgiharjoituksena tulevaan, mistä en sano sen enempää. Genosissa on kyllä se ongelma, että siinä missä vaatteet vaihtuu, niin samoin tekee jannun armoritkin niin en yhtään vielä tiedä minkä version teen, sekottelenko niitä ihan oman mieleni mukaisesti vai tyydynkö ajatukseen, että teen kuitenkin ne kaikki joskus...... Koska haluan ehdottomasti kokeilla viimein valoilla pelleilyä, mutta haluan tehdä vasemmalla olevan huppariversion, mutta armorihommat on erilaiset tossa missä näkyy valot....ONGELMIA.


Mimicon Lauantai
Alba - Senyuu

Tämä on se cossi jonka kohdalla huudan tuuleen että FEELSS. En muista miksi, mutta viimevuonna tulleen Senyuun päädyin katsomaan jotenkin randomisti ja se ei oikeastaan koskaan pulpahtanut tuskin kenenkään tietoisuuteen muutenkaan, sen n. 4minuutin jaksopituus varmasti asiaan paljon vaikutti. Mutta jo sitä katsoessani päätin, että haluan tehdä siitä cossin. Nyt tässä viimeisen kuukauden aikana fanitukseni kuitenkin räjähti käsiin kun taas mursin kamalat ennakkoluuloni mangaa kohtaan ja rupesin sitä lukemaan. HNNGHH anteeksi mutta voi helvetti möin taas palan sieluani fiktiiviselle sarjalle. Senyuu pomppasi heti lempimangojeni pääkastiin ja nyt haluan yhä enemmän cossata Albaa. Haluan cossata sen kaikkia versioita. Sitten myös muita hahmoja. SENYUU PRKL :D. Alotan tällä perusversiolla ja tosiaan, ajattelin osallistua tällä myös Mimin cossikisoihin, koska why the fuck not.

Mimicon Sunnuntai
Rihan - Nurarihyon no Mago

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Sillon kun Nurari tuli animena, se oli silloisia lemppareitani ja halusin pitkään cossata siitä ja yhä haluan, koska siinä on niin paljon upeita hahmoja. Mutta nyt viimeinkin sai ihan oikeasti suunnitelmiin asti noukittua. Viimevuoden lopuilla muistin, että Biffe halus myös siitä cossata, niin ehdotin että tehtäis siitä Mimiin paricossi. Rihan ei ollut ihan suoraan oma valintani, vaan Biffe sanoi sen sopivan mulle, joten lämpenin ajatukselle niin että sen sitten valitsin, siinä missä Biffe itse tekee Nurarihyonin. Muutenkin pidän Rihanin väripaletista enemmän kuin Rikuon.

Pitkästä aikaa vähän "yksinkertaisempia" cosseja meikäläiselle ja the amount of feels is TOO DAMN HIGH! Niin paljon kun sitä pitääkin tosi eeppisten ja yksityiskohtaisten cossien tekemisestä ja pitämisestä, niin kyllä silti nämä puhtaasti rakkaudesta valitut cossit on kyllä ne lopulliset voittajat. Ja viimevuodesta poiketen ajatus helposta cossista, minkä pitäminen ei vaadi ponnisteluja on jotenkin niin..ihana. Odotan tulevaa kesää hyvin innolla ja sormeni syyhyää päästä touhuamaan näiden asujen parissa!


torstai 20. helmikuuta 2014

Isohäntäotus - Frosti sunnuntai

Sunnuntai aamu oli täyttä itseään ja jo Konia päälle laittaessa tiesin, etten pitäisi siitä. Cossina..se on jäätävän amatöörisesti tehty, mutta päällepäin ihan kelpo. Mutta itselleni se ei sovi ollenkaan, ei sitten yhtään. Noh, tästä huolimatta se oli pistettävä päälle ja talsittava coniin.

Paikalla oli niin hämmentävän autiota. Ollaan me usein muutenkin tultu sunnuntaina sen verran aikasin ettei ihmisiä pahemmin näy paikalla, mutta nyt se tuntui vieläkin autiommalta. Mentiin taas taidekujalle ja vaikka meillä ei etukäteen ollut mitään ohjelmaa minne oli tarkotus mennä, päädyttiin jopa 3 ohjelmaan. Oli tarkotus mennä kattomaan taikatyttöluentoa, mutta päädyttiin sinne jo randomisti sitä edeltävään Chobits luentoon. Ekaa kertaa oltiin ihan puhtaasti sattumalta jossain ohjelmassa ja se oli sangen virkistävää. Ylipäätään sitä muisti miksi Desu on niin ihana tapahtuma, kun sunnuntai on paras viettää ohjelmissa. Vaikka minä se kiduin kokoaika molempien luentojen aikana, kun mun piilarit taas halus murhata mut siihen paikkaan.

Kaikki kuvat on ottanut Biffe

Ohjelmista päästyä mentiin kuvamaan, taas ensin ulos mutta siellä oli tällä kertaa ihan liian kylmä niin tultiin aikalailla heti takasin sisälle. Etittiin paikkoja missä kuvata sisällä sen sijaan. Mentiin myyntipöydille menevien portaiden viereen ja yksi vierestä mennyt tokaisi että voi että miten söpöä :DD 


Otin vapauden vähän ronskimmin muokata kuvia, että osaisin olla edes jotenkin tyytyväinen niihin enkä vitutuksessani länttäisi jotain sensuuria naamaan. Se on aika sääli, koska tunsin oloni tosi mukavaksi cossissa, mutta naamani ei vaan sovi >:/ mräh.
Heti nyt, kun itse päätin lopettaa taidekujalla myymisen, olen löytänyt jonkun ihme pakkomielteen ja noh...vapautumisen että haluan ostaa sieltä jos vähänkin miellyn johonkin. Ennen olin tosi pihi ja nirso (=ω=;) Tällä kertaa sain kaikista suurimman saaliin tähän asti, olen sangen ihastunut erityisesti yhden taiteilijan tyyliin, joten toivon näkeväni tätä lisää jatkossakin (ノ◕ヮ◕)ノ*:・゚✧ 


Sunnuntai muuten olikin sitten hengausta ja huomiohuoraamista eiku. Jotenkin itseäni kovasti naurattaa, kun yleensä cossejani on kuvannut vain naispuoliset ihmiset ja nyt olikin päinvastoin. Tosin mieliinpainuvin oli kun meiltä kysyttiin, että saako meitä kuvata tubeen ilmestyvään videoon, minkä tarkoitus on näyttää Frostin takamuksia :D Eipä meikäläisen takamusta kovasti sen massiivisen hännän alta näkynyt haha. 

Paras kuva

Me ollaan yleensä coneissa aina menty päättäjäisiin, mut tällä kertaa väsymys voitti ja lähettiin aikasemmalla junalla takasin. Näköjään tasan se kerta kun ei niin ois kannattanu tehä hah. En todellakaan vaivaudu ottamaan mitää osaa tähän äärimmäisen outoon kohuun, enkä jaksa välittää jäikö joku etu saamatta vai ei. Sen verran kyllä sanon conista ylipäätään, että olen HYVIN iloinen tästä K18 uudistuksesta, jos se muutenkaan näkyi conissa mitenkään, niin vaan hyvällä tavalla. Toivon, että ainakin Frosti pitäisi tämän linjansa. Desut on niin vietävät suosittuja, että heillä on ehdottomasti varaa olla miellyttämättä kaikkia.

Frosti oli hyvin rankka kokemus, mutta mitä itse coniin ja sen omaan sisältöön ilman omia henkilökohtaisia asioita, se oli muistutus siitä miksi Desu on vaan niin ihana niistä omista ongelmista huolimatta. Nyt pääsen ansaitulle henkivapaalle ja kerään energiaa seuraavaa koitosta varten. Onneksi seuraava con onkin vasta (jo) alkukesästä!

keskiviikko 19. helmikuuta 2014

"Sä näytät niin viralliselta" - Frosti lauantai

Lauantai alkoi - yllätys yllätys - jäätävässä koomassa kun ei saanut yöllä kunnolla nukutuksi. En muutenkaan ollut järin innoissani Sousein laittamisesta päälle, mutta yritin suhtautua päivään positiivisesti. En ole vieläkään tyytyväinen cossiini, niin en usko sitä koskaan uusivani, mut sentään muutama hyvä kuva riittää etten vihaa jotain cossia ihan täysin.

Kuvat on ottanut Biffe ellei toisin mainita

En edes loppujenlopuksi muista monelta päädyttiin paikalle, mutta päivä alkoi pitkälle haahuilulla ja taidekujaa tarkastamalla. Niin ja tietenkin Biffen cossia korjatessa, kerrankin se en ole minä kenen cossi menee heti ensimmäisenä päivän aluksi rikki. Heti alkupäivästä suunnattiin taas kylmää uhaten pihalle kuvamaan. Sousei on mulle jo siinä erittäin erilainen, koska piti olla niin vakava jäykkis, ettei hirveesti mitään posevaraa ollu. Varsinkaan, kun en ehtiny mitään miekkaa rueta tekemään. Mulle on suuri saavutus olla vakavana kuvissa, niin ainakin siinä tunnen onnistuneeni (tosin itken kun se kaikki vaiva mitä näin ponnariin niin se mokoma ei näy ees kuvissa :D). 



Ihan mielelläni tällä kertaa olin kameran takana, kun kuvasin Biffen Tenkaa. Tällä kertaa myös hoidin niidenkin jälkikäsittelyn omien lisäksi, niin menkää ihmeessä kattomaan työni hedelmää kun Biffe pistää ne blogiinsa esille (hävytöntä mainostustako) Niinkuin etukäteen luonnollisesti osasin odottaa, ei Dontenia tainnut tunnistaa kukaan, ei ainakaan tullut sitä tunnustamaan. Ja jotenkin arvasin että joku erehtyy sanomaan minua saksalaiseksi kenraaliksi ja sieltähän se sitten tuli päivän aikana :D


Päivän ainoa varsinainen ohjelma oli Gintama luento, mikä jäi itselle vähän laimeaksi, kun odotin vähän energisempää esitystä ottaen huomioon minkälaisesta sarjasta on kyse. Mutta hyvin sillä tappoi aikaa, melkein heti ohjelman perään meillä oli miittiä ja siinä samalla päästiin ekaa kertaa kokemaan meido cafeta. Tunsin oloni töykeäksi kun en tilannut mitään tosin ಥ⌣ಥ Miitistä juostiinkin sitten cossikisoihin, minne saatiin harvinaisen huonot paikat, 3 parvelta. Viimepostauksessa mainitsinkin siitä, miten mua ahistaa nykyään pääsaliohjelma ja koko kisojen ajan jouduinkin itseäni rauhoittelemaan. En tiedä olenko tullut vaan niin paljon herkemmäksi kovalle musiikille vai onko ne nykyään oikeesti kovemmalla kuin ennen. NCCn voittajaesitys kyllä oli upeinta mitä olen pitkään aikaan nähnyt ja jo ihan sen takia ansaitsi sijoittumisensa.

Kuvan on ottanut Kyuu Eturautti

Kisojen jälkeen ei muistaakseni tehty enää pahemmin mitään, vaan lähettiin perjantaitakin aikaisemmin takasin hotelliin. Lauantaina oli paljon kivoja elementtejä, mutta oma fyysinen olotila taas vei voiton siinä, etten hirveästi kyennyt päivästä nauttimaan. Sousei cossina menee siihen haluaisin kovasti polttaa sen kategoriaan, koska en laske cossien onnistumista sillä miltä ne lopulta näyttää vaan sillä miten itse niistä pidän. Sousei näyttää ihan hyvältä kuvissa, mutta en todellakaan ole tyytyväinen siihen teknisessä mielessä. Noh, ehkä opin tästä jotain.

tiistai 18. helmikuuta 2014

Polkkatukkamoe - Frosti perjantai

Jännästi mulla on joku ihme haluttomuus kirjottaa tänne mitään Frostista, hämmentävää. Mutta ehkä nyt kuitenkin niin teen.

Cossini sain semimukavasti torstai iltana valmiiksi ja perjantaina lähettiin kohti Lahtea yhden aikoihin, koska haluttiin mennä ihan rauhassa hotelliin heti ku sinne pääsee ja käydä syömässä, ennenkun lähetään itse conipaikalle. Kyllä huomas että ollaan hyvin ajoissa, koska yhtään selvästi Frostin kävijää ei matkanvarrella tarttunut näköpiiriini. Tuli kyllä taas niin ihanan silmätikku olo, varsinki ku mentiin syömään :D Ja superhämmentävästi joku tuli kaupassa sanomaan, että ihan hirmu söpö cossi. (*´д`*)

Kaikki kuvat on ottanut Biffe

Laitoin Mirain päälle jo kotona kaikessa rauhassa. Pitkästä aikaa koin jotain suurta hämmennystä katsoessani peiliin, onhan kyseessä ensimmäinen koulutyttöhahmo mitä cossaan. Opettelin vartavasten käyttämään tekoripsiä, mutta eipä ne tässä cossissa pahemmin tavallisesta erottuneet :'D 



Suurinpiirtein neljän aikaan lähdettiin hotellilta talsimaan kohti Sibbeä, sen verran aikasin että ehittäis shoottaamaan pihalla ennenkuin ovet aukeaa. Mirai ei ole mikään erityisen lämmin cossi ja olin ihan umpijäässä kuvailun päätteeksi, n. pari minuuttia ennen viittä. Biffe sai ahkerasti lämmitellä jäisiä käsiäni. Sisälle pääsy ja rannekkeen saaminen oli sangen sutjakkaa, eikä siinä tullut mitään viivästyksiä, onneksi. Frostin alottaminen perjantaina tuntui vähän höpöltä, kun oli jo pimeää, eikä me paikalla muuta oikeastaan tehty kuin mentiin kattomaan avajaiset. 


Mulla jäi Yukista vähän traumoja amv-kisoista, minkä takia olin ihan hermona pääsalissa istuessa. Kova musiikki on mulle rankka paikka nykyään. Mutta Biffen kanssa derppaillessa olo helpottui huomattavasti, etten joutunut juoksemaan ulos keskenkaiken o(≧o≦)o

Laatuesimerkki :DD

Avajaisten päätteeksi jäätiin vielä hetkeksi paikalle pyörimään esim. kirjoitettiin tervehdysseinälle. Mutta jo jotain puol seittemän aikaan lähettiin talsimaan kohti hotellia kaartaen ensin kaupassa. Olen itse ainakin nykyään niin rampa, ettei conissa myöhään oleminen, saati sitten valvominen tule kysymykseenkään, vaikka Biffe jaksoi kommentoida tuntevansa olonsa vanhaksi kun lähetään aikasin conista :D Hotelli kun ajatuksena miellyttää muutenkin enemmän kun conissa väsyneenä kituminen. Lämmin sänky, anime ja himmeet perseilynaurut kun maistuu paremmalta conipäivän päätteeksi.


Mirai oli ihan kiva ensikosketus tämän tyyppisiin hahmoihin, vaikka kyllä silti tunsin oloni vähän epäsopivaksi kun ole mikään pieni ja söpö tyttölöinen (ι´Д`)ノ Ensikerralla kyllä vähän enemmän lämmikettä päälle brrhhh!

torstai 6. helmikuuta 2014

Muutoksia & mini WIP

Yukiconin jälkeen kuvittelin jo pahimman stressin lievittävän, mutta päinvastoin, nyt on niin vaikeeta keskittyä cosseihin kun olotila ei ole mikään paras. Viikko pari sitten tein kerrankin itseäni kuunnellen päätöksen, että siirrän Shahran kesälle. En mitenkään jaksa/ehdi/kykene tekemään sitä Frostiin pilaamatta enempää terveyttäni ja muutenkin, Shahra merkitsee cossina mulle sen verran paljon, etten halua vaan kyhätä sitä kasaan kiireessä ja stressissä. Oli kyllä yllättävän vaikeeta keksiä toista, vähemmän stressaavaa cossia tilalle, mutta lopulta semmonen kuitenki löytyi.

Kon - Tokyo Ravens

Ajatus Konin cossaamisesta kutkutteli jo ensihetkestä, kun se sarjassa ilmaantui. Päädyin siihen sitten pitkällisen pohdinnan jälkeen, kun totesin että haluan tehdä pörröisen hännän :D
Uuden cossin noukkiminen pari viikkoa ennen conia on aika hermojaraatelevaa omalla tavallaan, varsinki jos pitää tilata siihen osia. Peruukin onneks löysin englantilaiselta myyjältä ja se tuli supernopeasti. Pinkkiä lukuunottamatta kaikki kankaat löyty jo kaapeista. Nyt kuitenki kaikki vastoinkäymiset kaiken muun päälle on aikaansaanut sen, etten oikein jaksa panostaa Frostin cosseihini tuskin yhtään ja haluan vaan saada ne valmiiksi.

Ekat korvat mitä oon ite tehny hhui



Sousein kohdalla stressiväsy varsinkin näkyy, enkä pidä siitä tällähetkellä yhtään. Oikeastaan kaiken pahan alku ja juuri, kirjaimellisesti, on huonot kaavat ja niin Konissa kuin Souseissa ne todellakin on huonot. Eikä ole aikaa tehdä muutoksia. Sousein takissa kaulus on harvinaisen huonosti kaavotettu ja se pilaa vähän liikaakin kokonaisuutta. Taskuistakin onnistuin tekemään ihan liian pienet. Ihan pahimmasta päästä nämä säädöt ei ole ja ne ei varsinaisesti edes näy päällepäin, pahinta on istuvuus ja cosseja on aika epämukava pitää päällä. Takki on siis aikalailla kanttauksia vaille valmis ja housut joudun jättämään ensviikolle, kun tukikangas loppu just ärsyttävästi kesken.

Paskanen peili, köhköh



Souseissa ainoa asia mistä tällä hetkellä olen ylpeä on  sen peruukki. Ponnarin tein ennen Yukia ja onneksi niin. Ekaa kertaa oikeesti panostin ja pistin tähän todella paljon aikaa, meni kokonainen päivä. Tein ponnarin hyväksikäyttäen Hanskun peruukki wippiä  (taivaanlahja tämä postaus, kiitos <3) ja en voisi olla tyytyväisempi. Ponnari on siistein ikinä tekemäni ja se on hyvin hyvin tukeva, ettei varmasti mene purkautumaan tai valumaan mihinkään, enkä joutunut pistämään yhtäkään lisäkuitua. Painoa sillä tottakai on, joudun käyttämään varmasti tuhottomasti pinnejä että peruukki edes pysyy päässä. Peruukkia pitänee vielä trimmata lyhyemmäksi.

Mistään muusta ei mulla kuvia ole ja kun kaikki 3 cossia on aikalailla ompelupainotteisia, niin en usko enää pistäväni mitään postausta ennen Frostia. See ya there then ~