tiistai 23. syyskuuta 2014

Tracon 9 Sunnuntai

Sunnuntai lähti käyntiin oikein hitaasti ja kepeästi, missä oli kyllä omat ärsytykset kun taas oli tunti odottamista. Mut Rin päätyi päälle sutjakasti ja tuntui niin virkeältä pitkästä aikaa pitää sunnuntaina cossia mikä ei paina mistään ja siin on rento olla.

Alotettiin päivä hoitamalla pakolliset jonotukset alta ja tämä päivä oli pyhitetty enemmän ihan conin tutkailuun. Allekirjoittaneella oli kova kiire taidekujalle, kun halusin päästä polttamaan ne vähätkin "hilut" mitä lompakossani enää oli. Joku n. 40euroa kulutin taidekujalle ja harmitti etten saanu edes kaikkea mitä halusin, ihan jo sillä et olivat myyneet loppuun jo lauantaina tai eivät olleet paikalla.

Taidekujalootti

Käytiin myös tottakai myyntipöytäsalissa, missä ei kyllä hirveästi viihtynyt, ihan sillä ettei mulla ollu enää rahaa mut niiden ryysien takia ei muutenkaan huvittanu jäädä tarkemmin kattelemaan. Kirpparille me ei menty kertaakaan eikä kyllä kiinnostanu mennäkään, se jonottaminen ei yhtään houkuttanu vaikka ite kirpparilta ois voiny löytääkin kaikkea hienoa. Todella huono paikka koko kirpparille, siihen pahimpaan maholliseen pullonkaulaan.

Sunnuntaina käytiin myös parilla luennolla. Maskeerausluento oli tosi peruskauraa, olin vähän pettynyt kun ei ollut mitään kuvia tai suoranaisia ohjeita joidenkin maskeerausten tekemiseen, materiaaleista kun on helpompi ittekin ottaa selvää. Käytiin myös fanservice luennolla, vaikka sekin jäi vähän laihaksi kokemukseksi jo sillä, ettei sieltä ihmispäiden takaa edes nähny mitään. Tosin ei tarvinnukkaan kun koko touhu olikin aikalailla yleisön kokemusten kyselemistä.

Kuvat on jälleen ottanu Biffe

Sunnuntaina energiaa vei yhä ihan hirveästi tuttuun tapaan piilarini. Nämä siniset on ollu tänävuonna ahkerassa käytössä ja kyllä se tuntui jo käyttömukavuudessa. Ohjelmissa sai tosissaan tapella sitä särkyä vastaan. Ohjelmien jälkeen oli vielä hetki aikaa ennen kisoja, mikä käytettiin pikaiseen shoottaamiseen. En halunnu Rinistä hirveesti kuvia, kun sen ois tarkotus mennä uusiokäyttöön ryhmäshoottauksen muodossa, niin en halua kyllästyä siihen. Vielä ennen kisoja Biffe kävi hakemassa kirpparilta kamansa, mikä oli kyllä...järjettömän pitkä odotus. Se olikin se meikäläisen huomiohuoraamis hetki kun kuvapyyntöjä ja haleja sateli kun seisoskelin siinä oikein tarjolla. Melkein kirjaimellisesti pyörin siinä lattiallakin ja kattelin sitä läpi änkevää ihmismassaa. Missattiin kisojen alku, mut eipä siitä mitään haittaa ollu.


Puoltuntia alun jälkeen hiippailtiin sisään. Halusin nimenomaan nähdä esityskisat koska tuttuja kisaamassa ja pitihän niitä tulla kannustamaan (ja sijouttumisethan sieltä tuli, jes!). Muuten oisin kyllä juossu ulos ja aika nopeesti. Ei sillä ettei kisat ollu hienot ja viihdyttävät ihan NCC kuin esityskisan puolesta, mutta mun piilarit rupes tosissaan sanomaan itteään irti. Ihan jäätävät kovat tuskat ja kieriskelin siinä penkillä odottaen että pääsis pois. Viimeinki sitten kisojen ollessa ohi lähettiin ulos hakemaan kamoja ja valmistautumaan lähtöön, mikä oli tällä kertaa tavallista aikasemmin muutenki. Narikassa odotti ihan hirveä jono. Mun silmät ihan punotti kunnolla, joten jätin jonottamisen Biffelle ja menin ottamaan piilarit pois ja heitin ne menemään. Sitten olikin tosi ahdistavaa, kun olen oikeesti niin sokea etten erota muuta kuin blurria. Yritin kattoa narikoilta oliks Biffe siel viel jonossa, mutten erottanu kenenkään kasvoja ja muutenki olivat pelkkää väriblurria. Pari ihmistä tuli vielä juttelemaan ja ottamaan kuvia, mikä oli lievästi sanottuna aika epämiellyttävää siinä tilanteessa. Möngin odottamaan sinne sivummalle ja odottamaan jos Biffe sit löytäs mut. Kunnon dejavu kun viimevuonna kävi suurinpiirtein samoin, paitti nyt olin sokea. Viimein se sieltä ilmestyi ja sain lasit päähäni.

Päädyttiin ajoissa junalle ja kotimatka olikin aikamoista kärsimystä ja ennakkoon alkanutta conidarraa ja ruttoa. Loppuun jouduin vielä menee auton takakonttiin (auto mis ei oo takapenkkejä, ei mihinkään ahtaaseen tavaratilaan) ku heitettiin Biffe viel kotia. Kotona ekat puoltuntia meni ihan jäätävään lahnaamiseen ihan, et sain olon tasattua.

Traconista jäi kaikesta odottelusta, jonottamisesta ja tuskailusta huolimatta tosi hyvä maku suuhun, Viihdyin kovasti ja tuntuu, että aina ei ikinä riitä kaiken läpikäymiseen ja kaikkien ihmisten näkemiseen. Jos jotain haluaisin Traconin vielä kehittävän, niin se kolmas conipäivä ois aika bueno :D

Conikausi päätty periaatteessa tähän, mut meillä on vielä Popcultday minne mennä, sinnekin on pientä asua tekeillään mut niitäpäs en paljastakkaan vasta kun sitten jälkikäteen.

maanantai 22. syyskuuta 2014

Tracon 9 Lauantai

Jos Tracon pitäs jotenkin tiivistää pariin sanaan, niin ekana tulee heti mieleen odottaminen ja jonottaminen. Tracon on näitä harvoja coneja mihin me saavutaan vasta lauantai aamuna, hyppisin onnesta jos Traconista tehtäis 3päivänen niin välttyis siltä aamustressiltä. Aamufiilis oli muutenkin taas sitä itteään, kun jouduin taas liimaamaan osia itteeni kiinni ku paikat vaan paukku ja poksu liitoksistaan. Junaan kuitenki selvis ja junassa istuminen oli matkapahoinvoinnin vastaan tappelua, se on näköjään tullut takasin riivaamaan mua.

Traconin yks ihanimmista piirteistä on se et se on niin lähellä asemaa, paikalle kävely on niin kivutonta ja nopeaa. Mulla ei ollu ranneketta etukäteen, niin heti alkuun pääs kokemaan näitä läpi conin ilmaantuvia ihanuuksia, jäätäviä jonoja. Onneks ei hirveen kauaa viel siin vaihees tarvinu ja päästiin sit sisälle viel ihan järjissämme. Mut sitten oliki vuorossa narikkajono. Ja sen jälkeen mun piti odottaa Biffeä kun se meni pukkariin, mikä seki oli niin täynnä porukkaa et huhhuh. Sekin aiheutti suurta kummastusta, miten oikeesti ihmiset ei tunnu osaavan ajatella asioita muidenki kantilta. Ensinnäkin se ihme lössiytymä pukkarin ulkopuolella. Ainakun uutta porukkaa lappasi alas, kaikki jäi vaan seisomaan ja ihmettelemään et onks tää pukkari jono vai miks nää ihmiset on tässä. Sitten ite pukkarissa monilla oli kaikki isot laukut mukana ja yksittäisen ihmisen oli vaikee päästä peilin ääreen edes kattomaan onko asu kunnossa, kun piti vaan loikkia siellä. Eli eka tunti conissa menikin puhtaasti kaikenmaailman jonotteluun ja odotteluun, siin vaihees aloin olee jo aika kypsä että tämmönen con.

Kaikki kuvat on ottanu Biffe

Varasin meille photoshoot ajan, mikä alkoi yhden maissa, niin se pari tuntia oli vapaata aikaa pyöriä ympäriinsä. En enää edes muista miten me se eka tunti tapettiin, mutta kamerahuoraamista ainakin se sisälsi. Sitten about tunti ennen shoottia pidettiin oma shoottimme ja kateltiin vähän ympäristöä missä vois kuvata. Yllättävän vähän sitä tuntee Traconin ympäristöä vaikka monta vuotta ollaan siellä oltu. Mentiin Tamperetalon taakse kuvailemaan ja vittuiltiin miten aurinko kokoaika tuli paistamaan sinne ja häiritsemään läsnäolollaan. Sinon oli cossina ..lievästi sanottuna tiukanpuoleinen joten kuvittelin siinä liikkumisen olevan todella jäykkää ja epämukavaa. Loppujenlopuks kyllä siinä ihan kevyesti kykeni liikkumaan. Isoin vitutus olikin huivi mikä ei yhtään halunnut olla aloillaan.


Kuten jo viimeks mainitsin, cossikisoihin pääsemättömyyden takia oli sit pyrkimys tehä cossi niin, et vois päästä jopa hallcosplayhin. Noh, ennen conia ja totesin et vaikka kutsu tulis, en ottais sitä vastaan. En ole cossiini niin tyytyväinen et voisin seisoa sen kanssa tuomariston edessä. Mut eipä sitä selkeesti tarvinnu edes miettiä, kun cossit mitä sinne valittiin näytti selvästi menevän conin ritariteeman mukaisesti.


Saatiin just passelisti shootattua ennen sitä virallista shoottia ja tottakai cossini meni paskaksi just ku lähettiin kuvaamaan. Mä en vieläkään osaa olla täysin rento kameran edessä niinkuin itekseen peilin edessä edes sillon ku Biffe kuvaa (esim osaan ilmeillä, mut heti ku kameran kohdistaa mun naama jäykistyy ihan helvetisti) joten aina shoottaus on enemmän tai vähemmän stressaavaa. Mutta nyt jotenkin jäi tosi hyvä maku suuhun siinä kuvausvaiheessa. Odotan innolla millasia kuvia sieltä tulee (väkisinkin myös vähän pelolla) ja pistänkin niille kuville oman postauksen kuhan ne saan.


Shoottauksen jälkeen oli taas hyörintää, päätettiin käydä viemässä tavarat hotellille ja hakee samalla vähän syötävää. Tällä kertaa mentiin ihan eri hotelliin mihin ollaan yleensä menty. Huone oli tosi hämmentävä, vaikka se oli suht pieni niin silti siel oli paljon enemmän tilaa ku esim Cumuluksessa, minkä hotelleihin kyllä ei enää mennä. Hotelliin päästyä iskikin jäätävä koomaus ja tapahtui päätös että otankin Sinonin pois päältäki, kun piilarit rupes jo ilmottamaan et hei ota meijät pois. Oon ruennu harkitsee 3 cossin ottamista coneihin ja tää vaan tukee sitä päätöstä. Joku tosi helppo kevyt asu minkä vois laittaa loppupäiväksi energiaavievän cossin tilalle. Mulla ei ollu mitään muuta kevyttä vaatetta kun Rin, joten pistin sen osittain päälle ja olinkin joku random koulumeganepoika loppupäivän. Se oliki päivän paras päätös.


Olo keventyi ja helpottui huomattavasti ja meillä olikin heti jotenkin paljon kivempaa conissa. Mentiin taidekujalle ja itkin miten halusin tyyliin kaiken sieltä. Näin jälkikäteen harmittaa etten heti ostanu vaan päätin jättää sen sunnuntaille, kun moni ehti myydä loppuun. Höpistiin muutenkin parille ihmiselle ja heti siitäkin olo kohentui. Ei sitä kyllä ihan jokapäivä kuule, et haukkumisen sijaan sua kehutaan 4chanissa :DD


Meijän oli tarkotus mennä kattoo cossikisat, mut päivän aikana toinen meidän lipuista oli kadonnu johonki. Se oli selvästi kohtalo, kun lähempänä ei sit edes jaksettu vaivautua mennä kisoja kattomaan muutenkaan. Ehkä jos ne ois alkanu aikasien vuosien mukaan neljältä ois vielä, mut ei vaan jaksanu väsyneenä odottaa ees sinne viiteen asti, joten mentiin hakee ruokaa ja möngittiin jo hotellille. Nyt ei ainakaan tarvinnu stressata seuraavaa aamua, kun oli niin helppo cossi ettei sen laittaminen ollut mitenkään iso juttu. Pitää kyllä pitää tämä jatkossa näin, ettei pistä sunnuntaille mitään liian isoa ja vaivalloista.

perjantai 19. syyskuuta 2014

PreTracon ja kisojen paineenpurkua

Sain cossini sopivasti valmiiksi torstaina, kun oltiin sovittu, et perjantaina polkisin Biffelle ja shootattaisiin Rin siellä kotistudio oloissa. Ja yritys oli saada kuvia Saatanan kanssa, josta sais muokattua Kuron mut asiat ei mee ihan niinkuin haluaisi kun puhutaan eläinten kanssa kuvaamisesta..ja tietty olin hankkinut Riniin pitkät haltia korvat, mitä en aikonut pistää conikäyttöön.

Poljin ihan rauhassa (kaupan kautta, auttelin mummojakin kauppajonossa huhhuh) Biffelle ja tein vähän tuttavuutta karvaisen kuvaajaparini kanssa. Leikitin sitä ihan hulluna mut ei sille energialle tuntunu näkyvän loppua :D Vähän se minuu aristeli, mikä sit oli vähän ilmeisempää ite kuvatessa kun otus ei oikeen viihtyny meikäläisen sylissä. Lopulta se mönki sohvan alle piiloon, joten kuvailtiin ensiks ilman sitä.


Oli aikamoista säätöä valojen kanssa, mikä sit johti ongelmiin valotusaikojen kans, mut kyllähän sitä jotain sai tästä irti. Ei ehkä ihan niin helppoa mitä oikees studiossa, mutta kuitenkin.

Kaikki Saatanan kanssa otetut kuvat on vähän...öh...tasoa viuhahdus, joten lopulta otettiin vähän vähemmän hallittu kuvaustilanne missä houkuttelin otusta lähemmäs herkuilla. Saatana on nyt muokkaamaton, mut ihan sama.




Päivän "ihanin" puoli olikin sitten polkea takas kotii pakkaamaan, yleensä sen matkan polkemiseen menee se joku 25-35min mut mä huitasin menemään vartissa, väsymys ja hienmäärä oliki sit sen mukaista ja koska mul oli Rin viel päällä, niin sain vähän kuivatella vaatteita ennenku sain ne pakattua :D


Muuttah, mitä vielä haluan tähän postaukseen lisätä on pieni muhiva ranttini Traconin cosplaykisojen suhteen. Traconin pukukisa on ollu mulle se isoin päämäärä mitä voisin saavuttaa, koska siitä isomman tason kisat on arvokisoja mihin en mitenkään päätyisi osallistumaan, kun jo perus coni/kisastressi on paikoin jo liikaa, niin siihen joku edustuspaikka ja ulkomaihin lähtö ois mulle fyysisesti ja henkisesti aivan liikaa. Mitä järkeä kisata jos ei edes haluais voittaa tai sitä haluais siltä välttyä? Ja koska haluan muutenkin nimenomaan pitää painon omassa asussani yksinään, niin esim esityskisat on ihan väärä suunta mulle. Suomessa ei ole mitään välimaastoa, on pienet perus lavajuoksukisat ja sitten pompataan suoraan arvokisoihin. Traconin pukukisa oli kovemman tason lavajuoksu, minkä takia olin äärimmäisen vittuuntunu kun kuulin, ettei sitä tähän Traconiin ole edes tulossa. Kaikki suunnitelmat vaihtu ja sillai.

Nyt kun ajattelen kisaamista, väistämättä tulee tunne että mihin suuntaan sitä nyt voi edes lähteä. Haluan tehdä isotöisiä ja haastavia kisa-asuja, mut jos ne kisat mihin voisin löytää itteni osallistumasta on aikalailla pienempien conien kisoja, se tuntuu lievästi sanottuna yliampumiselta. Haluan kisan, missä on kovempi taso, muttei se vaatisi mitään edustuspaikkaa. Jos puhutaan esityksestä, niin voisin vielä jollain tapaa harkita jos tuomarointiperuste ois pääpainoltaan silti asussa, mutta mukaan kuuluu joku esitys. Mutta silti, en hirveästi haluais et se menee siihenkään, et jos haluaa kisata näyttävällä puvulla esitys on ehdoton, kun ei musta saa mitään esiintyjää tekemälläkään. Se on turhauttavaa et vaikka osais tehä asuja, muttei esityksiä, niin ei löydä sitten paikkaansa oikeen mistään.

Välillä tuntuu, et kisoja tehdään paljon yleisön mielenkiintojen mukaan. Usein valitetaan, et lavajuoksut on tylsää katottavaa. Se joka kerta herättää mussa suurta turhautumista. En mä useinkaan halua edes esiintyä ihmisille, olla mikään viihdyttäjä siellä, vaan nimenomaan haluan kisata omalla asullani ja unohtaa sen esiintymispuolen. Suomeen pitäs saada laajempi kirjo cossikisoja, joihin myös me rajalliset ihmiset voitas huoletta osallistua. Ei ole mitään isoa conia, missä ois vaan asuun perustuvaa isomman tason kisaa. Ne on aina arvokisoja tai esityskisoja. Joten Traconin pukukisan lähtö oli mulle iso isku, enkä tiedä enää mitään mihin tähtäisin.


Et semmosta, seuraavaksi sitten ite Traconista.

maanantai 15. syyskuuta 2014

Conikausi ohi, nyt on muutoksien aika!

Ennenku kirjotan mitään Traconista, haluan avautua tulevaisuudesta.

Tämä vuosi on ollu cosplayn osalta varmaan hirvein omalla kohdallani. Ihan sillä, että olen oikeesti tehny joka coniin uuden cossin, täten ollut ihan järkyttävän kiireinen ja stressaantunut ja tottakai asujenkin laatu on sen mukainen. En yksinkertasesti voi enää jatkaa näin tai en saa enää mitään hyvää irti tästä harrastuksesta, mikä on mulle ennemmin elämäntapa.

Joten olen päättänyt tehdä "säännöt" itelleni tästä eteenpäin. Säännöt siksi, että mun on pakko pitää itteni kurissa etten palaa vanhoihin tapoihini mikä selvästi aiheuttaa vaan kaikkea pahaa. Eli ensinnäkin, en enää tee mitään conikohtaisia cossisuunnitelmia. Teen asujani yksikerrallaan, huolella ja ajan kanssa. En yritä tehdä niitä tiettyyn coniin vaan teen ihan täysin omaan tahtiin, jos ehtii johonkin coniin niin kiva, mutten stressaa enää pari viikkoa ennen conia et hitto kun pitää ehtiä saamaan asu valmiiksi. Ei enää cossistressiä, se on tavoite. Enkä muutenkaan pakota itteäni työstämään asua jos ei ihan oikeesti huvita. Enkä vaan periaatteen takia tee jotain asua valmiiksi jos se vaatii liikaa. Suosiolla luovutan jos tiedän ettei siitä tule mitään. Ennenkaikkea laatu > määrä. Voin rueta tekemään seuraavaa asua vasta kun se edellinen on valmis.

Tällä tavoittelen rentoutta ja sitä tekemisen iloa cosseihini ja sitä paljon kaivattua laatua. En halua enää vaan repästä asua kasaan ja vittuilla sitä, kun en voi korjata jotain häiritsevaa kohtaa sen takia, etten ehdi.

Tätä myöten myös blogin pitäis herätä vähän enemmän eloon, kun en vaan kaiken alta ole jaksanut vaivautumaan kirjottamaan sen kummempaa, esim wip postauksia. Mut että semmosta, Traconin postaukset tulee siis vähän myöhemmin ja sittenhän on vielä vajaan kk päästä Popcult day, minne ois vielä asua suunnitteilla (mikä on onneks 90% ostovaatteista kyhättyä) .

lauantai 16. elokuuta 2014

Niin ne Traconin puvut

Juuri ne. Mitenniin olen nykyään äärettömän huono blogaaja. Melkein hävettää. Yleensä olen haukkana kirjottamassa uusia postauksia mut tämä muutos on sitten menny tapahtumaan. Ehkä se into vielä sieltä hiipii uudestaan, ehkä. Yritän tehdä joitain muutoksia siitä miten rakennan näitä kirjotuksiani ihan vaan vaihtelun vuoksi, en tiedä onko se pysyvää vai ei mutta kokeillaas nyt.

Meinasin alottaa tän jäätävällä ranttauksella Traconin kisoihin liittyen, mutta taidan kuitenkin ainaki toistaseksi säästää teidät vihapuheiltani. Katotaan tilannetta sitten Traconin jälkeen olenko yhtä vihanen sillonkin. Mutta anygays, voi Tracon. Olen vaihtanu suunnitelmiani lauantain osalta niin monta kertaa että sekin melkein hävettää ja lopulta pääsin jonkinlaiseen päätökseen asian kanssa.

Lauantai 
Sinon - Sword art Online II (Gun Gale Online)

Pitkien päättämättömyysitkujen jälkeen lopulliseksi cossiksi päätyi ihana Sinon SAOn uudelta kaudelta. Rakastuin hahmon designiin jo ennen animen alkamista ja itse hahmoon sitten animen myötä. Erityisen kovasti iski kova syyhy päästä tekemään tuo kivääri ja se onkin mukavasti jo aluillaan (jumittaa tosin koska softis loppu enkä oo saanu itteeni ostamaan lisää). Myös alletulevan paita/bodysuitin minkälie olen tehnyt melkein valmiiksi hampaita kiristellen, koska voi luoja sen tekeminen osottautui helvetiksi hyvän alun jälkeen. Muuten tekeminen sitten junnaakin, kun tilasin väärän väristä vihreää ja uus tilaus ei sitten ole vielä saapunut.
Yksi suuri pelko oli Sinonin peruukki, kun anime on niin tuore ettei sille niitä valmiina kovinkaan montaa löydy ja useassa lähetysaika oli aikasintaan Syyskuulle, niin pahinta sai taas pelätä. Löysin kuitenkin yhden ainokaisen mille oli Elokuulle luvattu saapuminen ja se tulikin ihanasti eilen postiluukusta. Ja pakko sanoa, etten ole piiitkään aikaan ollut niin tyytyväinen saamaani peruukkiin. Siinä tuli kaikki pinnitkin mukana, väri on täydellinen ja se oli valmiiksi leikattu malliinsa. Kerrankin näin.


Sunnuntai
Okumura Rin - Ao no Exorcist

Rin on siitä jännä cossi, etten varsinaisesti päättänyt sitä tehdä täysin omasta tahdostani. Se on ollut suunnitelmissa hyvin pitkälle sen takia, että kyseinen otus on Biffen lempihahmoja ja ihan hänelle mieliksi olen sen tekemistä harkinnut (ei sillä etten itekin pitäis hahmosta ihan vietävästi). Sitten kun vielä Hansku sillon joskus ilmoitti tekevänsä Shuran, niin päätyi sitten niin et ehdotin Riniä ja tehdään näistä yhteisshootti sitten Traconissa.
Mietin tekeväni ekassa kannessa olevan version, mutta kun muistetaan mihinkään muuttunut saamattomuuteni keskittymisen kanssa ja se jäätävä asia kuin aikataulu, niin päädyn tekemään sen ihan perus yksinkertaisen version. Hyvä jos sitäkään jaksan tehdä alta eiku. Jos kohtalo on puolellani, niin ehdin tekemään Rinin valmiiksi kuun alkuun mennessä, jolloin yritetään pitää pieni kotistudioshoottaus. En laske tämän varaan mitään, mutta ainahan sitä saa haaveilla jos ei muuta. Jos ei ennen niin jälkeen vähintään, koska mun on vaan pakko saada yhteyskuvia Saatanan(voi että miten lempinimi sopiikin tähän yhteyteen itken) aka Biffen mustan kissan kanssa mistä jälkikäsittelemme söpön Kuron.

Että semmosta. Muutenvaan olen taas tuhlannut järkevästi sitä tekoaikaa sohvalla istuessa ja nauraessa sille, et hei asujen pitäs edistyä. En mä koskaan tunnu oppivan. Olo on vaan ollu semmonen, et nope. Ehkä mä taas jotenkin näistä selviän koska sit on viimeinkin tämä cossivuosi pulkassa ja muutoksien tuulet saapuvat, mistä lisää sitten tulevaisuudessa.

tiistai 22. heinäkuuta 2014

Joku Animecon XI raportti vaan

Huomaa et koen vaan yhä pahempia conidarroja nykyään siinä mielessä, että aikasemmin halusin kirjottaa raportit mahollisimman nopeasti mut nyt on vähän silleen onko pakko? Kai ihmiset näitä lukee niin kirjotetaan sitten.

Kuvat on ottanut Biffe

Perjantaina tosiaan lähdettiin taas Conibussilla kohti Kuopiota ja jännästi kyllä joka kerta se matka tuntuu jotenkin helpommalta, kai ihan sekin ettei yritä väkisin itseään viihdyttää. Oltiin taas paikalla sen verran myöhään että kömmittiin heti nukkumaan. Hotellina ollaan käytetty paljon Cumulusta, mutta nyt onkin vaihto edessä koska alkaa pikkuhiljaa vituttaa se pieni kuuma koppi mihin aina joudutaan, kun ei ole mitään oikeeta ilmastointia. Muutenkin kun on varaa valita niin miksi tyytyä huonompaan.


Coniaamut tuottaa mulle paljon tuskaa nykyään, herään aina aamulla siihen tunteeseen et onko pakko nousta ja onko pakko pistää asua päälle. Varsinkin jos tietää, että siihen menee paljon aikaa ja vaivaa. Ho-ohin laitautumiseen meni melkein ruhtinaalliset 2 tuntia ja oltiin vähän myöhässä aikatauluista, kun oli tarkotus ehtiä kymmeneksi viimeistään paikalle ku Biffen piti suunnata taidekujalle pistää pöytää pystyyn. 


Biffe meni suoraan henkilökunnan ovista pistämään pöytäänsä kun itse kipitin pääovien kautta. Kävin vähän kohentamassa itteäni ja pyörin hetken ympäriinsä yrittäen ettiä missä se taidekuja tälläkertaa oli. Pakko sanoa että tää oli eka kerta kun en oikeesti karttaa kattomalla osannut sanoa mihin sitä pitää mennä. Opasteita kyllä oli, mutta sitä ihmetteli mihin ihmeeseen sitä on menossa kun piti mennä niin monen oven ja portaiden kautta jonnekkin eristyksiin. Ite tila oli ihan passeli tarkoitukselleen, vaikka tuntu jotenkin pöhköltä miten "kaukana" se muusta conialueesta oli. Autoin Biffeä pistämään pöytäänsä kokoon kunnes katosin kiertämään conia ja odottamaan ekan ohjelman alkua. 


Päivä koostui siis parista ohjelmasta, taidekujalla koomaamisesta ja satunnaisista huomiohuor  hillumishetkistä conipaikalla. Tuntui aika oudolta pyöriä conissa yksin, mutta päivä meni yllättävän nopeasti kun tekemistä löytyi kokoaika. Anime oli taas tasan niin ahdas kuin aina ennenkin ja siinä vaiheessa taas mietti miksi mun cossini koostuu pitkästä laahuksesta kun menin jo laskuissa sekasin kuinka monta kertaa ihmiset sitä talloi. Joku perkele taisi myös ihan tahalleen sitä kiskoa. Yhdessä vaiheessa lähin torille ostamaan mansikoita ja se oli ehottomasti sen päivän paras hetki vaikka kunto meinaskin loppua kesken. Muutama conikävijä ketkä vastaan käveli kehui cossiani mutta sitäkin enemmän ne randomit tavikset kehuivat asuani. Varsinkin pikkutytöt olivat ihan innoissaan mekostani ja yksikin vanhempi rouva oli ihan mykistynyt ja sanoi leuka loksahtaneena että olen kuin oikea prinsessa :D Niin ja pääsimpä muuten videollekin!




Päivän päätteeksi mentiin pikasesti shoottaamaan, sääli ettei kuvauspalvelu ollut auki kuin kolmeen niin ei saatu mitään yhteiskuvia aikaseksi. Shootin jälkeen kipsutettiin takasin hotellille ja siinä matkalla yks jos toinenkin randomi taas halus meistä kuvan :D 



Sunnuntai onkin sitten ehkä conihistoriani jäätävin päivä. Aamulla heräsin suorastaan ahdistuneena siitä, et pitäs nousta ja edes koskea cossiini. Koko sen ajan kun pistin sitä päälle ja sen ajan kun odotin et Biffe pistää omansa, mietin vaan että kuin kauan jaksan sitä päälläni pitää. Vihasin mokomaa niin paljon ja vihasin sen päällä pitämistä vielä enemmän. Tallustettiin conipaikalle ja mentiin suoraan jonottamaan sitä ainoaa ohjelmaa mitä oli tarkotus mennä kattomaan sinä päivänä. En ikinä ennen ole tuntenu oloani niin epämukavaksi ja hirveäksi cossissa ja ohjelman jälkeen yritettiin shootata asujamme. Hyvin nopeasti tuli tunne että ei ja kun vilkaisin niitä nopeita räpsyjä niin tuli vaan yhä enemmän tunne että ei. Päätettiin siis suunnata suoraan ottamaan mokomat rytkyt pois niskoista ja ollaan loppupäivä "siviileissä". Ja onneksi näin. 


Tuntu aika virkistävältä hillua conissa ilman cossia ja käytiin mm. myyntipöydät huolellisesti läpi, hengailtiin ja nautittiin coniympäristöstä. Jutusteltiin ihmisille ja istuttiin taas jopa pari tuntia taidekujalla. Kun päättäjäiset rupes lähestyy katoin muodostunutta jonoa hyvin epäuskoisena. Ihan jäätävä jono. Päätettiin, et odotetaan kunnes se jono häviää ja katotaan sit mennäänkö sinne vai ei. Biffe osallistu piirtokisaan ja ois palkittu lavalla, mutta eihän se mitään palkintoa ehtiny saamaan kun päättäjäisissä vaan jaariteltiin kaikkea ja vasta lopuksi tuli palkintoja. Meidän piti olla bussilla 17.45 ja bussi lähti 18, joten vitutti ettei ehditty palkintojenjakoihin vaikka päättäjäiset alko jo viideltä. Ensvuonna ois harkinnassa osallistua kisoihin ja jos palkinnot taas jaetaan vasta päättäjäisissä ja sielläkin vasta viimeisenä niin...Mouru tulee antamaan paljon vihapostia. Eihän sen ketään pitäisi haitata että hoidetaan ne tärkeät ensin ja sitten vasta ylimääränen jaarittelu. 

Kaikesta huolimatta Anime oli ihan hyvä coni ja kyllä sinne mielellään menee. 

torstai 3. heinäkuuta 2014

Animen suunnitelmia maybe

Mulla on jotenkin tosi jähmeä fiilis päivittää mun blogia, pahoittelut siitä. Varsinkin mielenkiintoni minkään wip sisällön saamiseen on aika olematon, joten mitään kuvia cossien edistymisestä ei pahemmin ole. Ne vähät mitä ikinä jaksan ottaa on lähinnä nopeita kännykkäotoksia mitä ehkä spämmin korkeintaan twitteriin. Jotenka blogi on kaiken muun alla jäänyt vähemmälle huomiolle.

Mutta kai sitä edes ensviikolla olevan Animeconin suunnitelmia voisin tännekkin pistää kerta tämä blogi on yhä olemassa.


Lauantaille on siis luvassa Ho-oh gijinka Pokemonista, paricossina kun Biffe tekee omasuunnitteleman Lugian. Tosin hirveästi ei meitä yhdessä conipaikalla näissä nähdä hillumassa, sillä Biffe istuu taidekujalla ja minä sitten itekseni sooloilen conissa. Suunniteltiin tekevämme nämä jo yli vuosi sitten, mutta sillon mulla oli vielä eri design, minkä nyt sitten vaihdoin tähän koska kyseisen taiteilijan gijinkat on rakkaus. Tietty olen taas ottanut omia taiteellisia vapauksia yksityiskohtien ja kankaiden värien jne suhteen, mutta pääasiassa kuitenkin tällä mennään. On muuten nätein cossi mitä olen vielä tähän asti joutunut tekemään.

Sen verran palaan tuohon sooloiluun vielä, että jos kukaan tätä blogia enemmän tai vähemmän seuraava on koskaan pohtinut, et hei vois jopa jutella mulle conissa, niin nyt jos koska on sille hyvä hetki kun hiihdän yksin pitkin conikäytäviä. Saatan näyttää kiireiseltä, mutta uskokaa pois, juttelen uusien ihmisten kanssa enemmän kuin mieluusti uvu ja yritän parhaani mukaan olla olematta vaikeasti lähestyttävä nolo ihmisperse :D (Ja menkää tervehtimään Biffeäkin taidekujalle ja ostamaan siltä kissoja).

Sunnuntaille sitten onkin viimein aikaisemmin Mimiconiin suunniteltu Rihan Nurarihyon no Magosta. Siitä on tullut jotenkin ihme perseilycossi minkä brutaalisti pistin osittain Biffen tehtäväksi, koska en vaan itte ehdi (viitti) sitä kokonaan tehdä aka pistin sen maalaamaa mulle raitoja. Tämäkin on siis paricossi ja Biffellä itellään tulee olemaan Nurarihyon. Oli kyllä lähellä, etten edes aikonut vaivautua tätä tekemään, viimestään siinä vaiheessa kun vittuunnuin kangaskaupassa kun mitään hyvää vihreää ei löytyny sitten millään...kunnes törmättiin ihan sopivan sävyiseen SILKKI kankaaseen..Okei ei se niin hirveeltä näytä mut joo, en suhtaudu tähän cossiin mitenkään vakavasti.

Animussa nähdään sitten o/